Tätä kysymystä olen pohtinu viime aikoina erityisen paljon, enkä vielä tätä kirjottaessakaan ole saanu minkään sorttista teoriaa aikaseksi ainakaan omassa päässäni.

 

On kuitenkin valitettava tosiasia että mie olen lapsesta asti ollu suorasukanen, enkä ole siitä vielä tähänkään ikään mennessä päässyt eroon. Ja aika monesti olen joutunu tilanteeseen, jossa miun sanomiset ymmärretään väärin ja sen myötä tulkitaan yleistämiseksi.



Otampa nyt vaikka esimerkkinä tapauksen jossa tämän 6-vuotiaan Evan katoaminen (ja löytyminen seuraavana päivänä), josta on koko viikonlopun uutisoitu. Nuo kyseiset uutis-linkit on herättäny keskustelua myös facebookissa, ja myös itse olen noihin kyseisiin linkkeihin tuonu omat mielipiteeni ilmi, joskin aika suorasukasesti.



Samantien sain huomata että nuo omat mielipiteeni sai ihmiset provosoitumaan ja miun kommentit tulkittiin yleistämiseksi siten että olin kuulemma sitä mieltä että pidin tämän 6-vuotiaan tytön vanhempia vastuuttomina yms. Eniten provosoitumista aiheutti miun eräs kommentti jossa mainitsin että itse olisin laittanut vastaavassa tilanteessa ulko-oven takalukkoon sillä oletuksella että lapsella on taipumusta kävellä unissaan.

 

Lisäksi jotkut ihmiset lähtivät sille linjalle, etten mie ymmärrä elämästä vielä mitään, koska miulla ei ole omia muksuja. Tekeekö se ihmisestä tyhmemmän jos ei ole omia muksuja?

 

Ihmiset tulkitsi tuon miun kommentin niin että riistäisin lapselta vapauden pistämällä oven taka-lukkoon yöksi. Onko se vapauden riistoa tai vastuuttomuutta pistää ulko-ovea takalukkoon jos muksulla on taipumusta lähteä kävelemään unissaan?

 

Kuinka moni vanhempi oikeasti haluaa aamulla herätä ja huomata että se oma pieni kultakimpale on kadonnu teille tietämättömille unissa kävelyn takia? veikkaan ettei kovinkaan moni.

 

Kun tietääkseni en missään välissä sanonut enkä edes tarkottanut että ulkoovea myöten pitäisi koko huushollin ovet laittaa muna-lukolla kiinni.



Tässä kohtaa voin mainita sen verran että vaikka mie hyvinkin suorasukasesti tosiaan toin omat mielipiteeni tapahtuneen tiiimoilta esille, ei suinkaan tarkota sitä että vähättelisin tuota tapahtunutta (pienen muksun katoaminen) mitenkään, toki tuollaseen pitää suhtautua tietyllä vakavuudella. Enkä myöskään väheksy vanhemmuutta millään tasolla.



Mutta, mitä itse lolen lukenu uutisia tapaukseen liittyen, ei miulle missään välissä auennut että lähtikö tyttö unissaan kävelemään omille teilleen, vai oliko tyttö hereillä ja alkoi vaan menojalka vipattamaan. Miulle avautu vaan se että tyttö oli yöllä lähteny hiippailemaa yöpaitasillaan omilleen, eikä tytön äiti/mummi heränny tähän.

 

Tässä kohtaa yleistän sen verran että JOS muksulla on taipumusta kävellä unissaan, niin ei se todellakaan ole vapauden riistoa tai vastuuttomuutta pistää sitä ulko-ovea takalukkoon yön ajaksi ettei muksu pääse ulos kävelemään unissaan. Itse en ainakaan haluaisi aamulla huomata että oma muksu on kadonnu teille tietämättömille unissa kävelyn takia.